Ajankohtaista

Hyvä maan kasvukunto auttaa viljelijää onnistumaan vähemmällä

Viljelytekniikan kehittyminen on saanut monen viljelijän unohtamaan maan kasvukunnosta huolehtimisen. Nykyaikaisella viljelytekniikalla voidaan tuottaa suuria satomääriä vuodesta toiseen kohdentamalla viljelypanoksia tarkkaan kasvikohtaisesti. Esimerkiksi lannoitus pystytään tekemään tarkasti kasvin mukaisesti joko tihkukasteluna tai lehtilannoituksena. Viljelymaasta poistuu kuitenkin vuosien saatossa muokkauksen ja sadonkorjuun yhteydessä orgaanista ainetta ja lopulta maa ei olekaan enää tuottoisa.

(Huom! Juttu vuodelta 2015)

Viljelijöiden harmina ovat rikkaruohot ja erityisesti juolavehnä, josta ei niin helposti pääsekkään eroon. Glyfosaatti toki tehoaa juolavehnään, mutta senkin myyntikieltoon asettamista suunnitellaan. Ja kaikkihan eivät halua eivätkä pysty käyttämään rikkaruohontorjunta-aineita. Joudutaan siis miettimään muita keinoja, jolla pelto saadaan rikkaruohottomaksi ja hyvään kasvukuntoon.

Puhdistamoliete aiheuttaa riskejä ravinnon ja peltojen puhtauden kannalta. Emme vielä tiedä riittävästi todellisista haitoista. Tarvitaan tutkimusta etenkin sen selvittämiseksi, siirtyvätkö mahdolliset haitta-aineet kasviin ja edelleen ruokaan vai hoitaako maaperä ongelman. Biologisesti aktiivinen maa voi hoitaa monia ongelmia, mutta kemiallisesti viljelty maa tuskin pystyy samaan.

Maan kasvukunnon merkitys viljelylle

Maan kasvukunto kertoo sen, kuinka maa pystyy tuottamaan satoa. Kun maa on hyvässä kasvukunnossa, voidaan tilalla käyttää monipuolista kasvivalikoimaa ja vaativiakin kasveja viljelykierrossa. Ei tarvitse tyytyä vain muutamiin tuttuihin ja varmoihin viljelykasveihin.