Ajankohtaista

(Huom! Tämä artikkeli on alun perin julkaistu vuonna 2012, kirjoittajana Humuspehtoorin perustaja Reino Mantsinen. Ettehän ota yhteyttä Humuspehtooriin, jos kaipaatte esim. kommenttia, kannanottoa tai lausuntoa glyfosaatin käytöstä!)

Suomen yleisin rikkaruohomyrkky huolestuttaa monia tutkijoita. Aineen negatiivisista vaikutuksista on vaiettu vuosikymmeniä ja puolueetonta tietoa on vaikea saada. Tässä muutamia eri lähteiden näkemyksiä:

Hevosharrastuksen kasvaminen on lisännyt paljon hevosten määrää. Kun on hevosia, tulee myös hevosenlantaa. Monilla talleilla onkin tullut ongelmaksi se, mihin lanta laitetaan. Kaikkein parasta olisi, että lannan voisi levittää peltoon, jossa sen ravinteet tulisi hyödynnettyä. Jos itsellä ei ole tarvittavaa peltoalaa, voi kysyä naapureilta tai vaikkapa Humuspehtoorilta. Me otamme hevosenlantaa kentällemme vastaan.

Humuspehtoori Oy on kehittänyt metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyvän puukuidun, ns. nollakuidun, hyötykäyttöä. Siitä on valmistettu vuodessa noin 20 – 30 000 tonnia erilaisia maanparannusaineita, joilla on parannettu erityisesti vihannesviljelmien kasvukuntoa.

Hyvä maan kasvukunto auttaa viljelijää onnistumaan vähemmällä

Viljelytekniikan kehittyminen on saanut monen viljelijän unohtamaan maan kasvukunnosta huolehtimisen. Nykyaikaisella viljelytekniikalla voidaan tuottaa suuria satomääriä vuodesta toiseen kohdentamalla viljelypanoksia tarkkaan kasvikohtaisesti. Esimerkiksi lannoitus pystytään tekemään tarkasti kasvin mukaisesti joko tihkukasteluna tai lehtilannoituksena. Viljelymaasta poistuu kuitenkin vuosien saatossa muokkauksen ja sadonkorjuun yhteydessä orgaanista ainetta ja lopulta maa ei olekaan enää tuottoisa.