Puhdistamoliete energiapuun kasvatukseen

Puhdistamoliete aiheuttaa riskejä ravinnon ja peltojen puhtauden kannalta. Emme vielä tiedä riittävästi todellisista haitoista. Tarvitaan tutkimusta etenkin sen selvittämiseksi, siirtyvätkö mahdolliset haitta-aineet kasviin ja edelleen ruokaan vai hoitaako maaperä ongelman. Biologisesti aktiivinen maa voi hoitaa monia ongelmia, mutta kemiallisesti viljelty maa tuskin pystyy samaan.

Lieteen hävittäminen on suuri ongelma, noin 1 milj. tonnia lietettä hakee omaa paikkaansa. Puhdistamolietettä tulee jatkuvalla syötöllä. Jätevesien typpi ja bakteerit menevät suurelta osa edelleen vesistöihin, mutta orgaaninen aines saada hyvin talteen. Se onkin periaatteessa hyvää maanparannusainetta. Humusvaikutus on kuitenkin lyhytaikainen, pysyvää multavuutta sillä ei juuri saada.

Suomen ja koko EU:n pitäisi kyetä ratkaisemaan lietteen oikea ja riskitön sijoitus. Polttamaan emme voi ryhtyä, sillä ilmastonsuojelutoimet estävät saastuttavan polttamisen. Syntyvä tuhka ei kelpaa lannoitteeksi, sillä raskasmetallit säilyvät tuhkassa, vaikka monet haitta-aineet todennäköisesti häviävätkin.

Olemme Humuspehtoorilla jo pitkään kehittäneet asiaan ratkaisua useilla koeviljelmillä ja meillä on selkeä käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä.

Meidän pitää kasvattaa puhdistamolietteellä bioenergiaa. Poltettavassa energiakasvustossa haitta-aineet eivät siirry ravintoketjuun vaan energiakasviin ja polttamisessa jäävät tuhkaan. Tuhkaa ei tietenkään saa käyttää enää lannoitteena vaan maanrakennusaineena valvotuissa olosuhteissa.

Tarvitaan siis erikseen pellot energiakasveille, normaalille viljelylle ja luomuviljelylle.

Bioenergiaa tarvitaan, sillä sen saanti saattaa vähentyä tai jopa loppua kokonaan, kun huomataan että metsien orgaanisen massan, oksien ja vesakkojen korjuu, heikentää puiden kasvua. Kasvun heikkeneminen huomataan vasta 30- 40 vuoden viiveellä, silloin kun puun kasvu on voimakkainta. Metsämaassa tarvitaan humusta, sen avulla toimii myös ravinteita liuottava pieneliöyhteisö. Jos sienet eivät liuota maasta ravinteita, niin puillakin on ruokaa heikosti.

Lyhytkiertoisia energiapuuviljelmiä voidaan perustaa heikkolaatuisille pelloille, kaatopaikkojen päälle, käytöstä poistetuille turvesoille tai muille joutoalueille. Lietteiden haitta-aineet eivät joudu ravintoketjuun, ja joutomaat tulevat samalla hyödynnettyä.

Tarvitaan vaan poliittinen yhteisymmärrys siitä, että muodostetaan energiapeltoja, joita lannoitetaan hieman eri tavalla kuin ruokapeltoja. Tämä vaatii opettelua ja uusia menetelmiä, mutta onnistuu kyllä.

Maailmassa on nyt useita tavoitteita ilmastonlämpenemiskehitystä vastaan. Ilmakehästä pitää saada hiiltä pois tai ainakin estää sen pitoisuuden nousu. Paras keino ilmakehän hiilen sitomiseen on sitoa se kasvillisuuteen ja etenkin sellaiseen kasvillisuuteen, jota ei enää polteta. Bioenergian tuotannossa maanpäällinen osuus poltetaan, mutta juuristo jää aina pysyvästi maaperään hiilivarastoksi.

Maan sisältämä orgaaninen aines estää ravinnehuuhtoumia. Humuksesta köyhtyneet ja kemiallisesti lannoitetut pellot ovat suuria ravinteidenpäästäjiä, vaikka sitä ei haluta myöntää. Lietteen orgaaninen aines pitää ravinteet hyvin kiinni maassa ja todennäköisesti huuhtoumia vesistöihin energiapelloilta ei synny. Jos asia epäilyttää, on helppoa tehdä myös tehdä kasvatus- ja huuhtoutumakokeita.

Pajulla on erittäin hyvä kyky ottaa maasta mm. kadmiumia. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan paju sitoo kadmiumia niin hyvin, että sen avulla maa puhdistuu tästä raskasmetallista. Peltoja joita on lannoitettu aiemmin puhdistamolietteellä, voidaan puhdistaa näin pajun avulla, mikäli myöhemmin todetaan lietteen aiheuttaneen riskejä.

Pajun kasvatuksessa jää aina juuristo maahan. Mikäli kasvatus tapahtuu normaalilla viljelypellolla ja pajunrungot käytetään energiaksi, juuriston puuaines muodostaa maahan pysyvää humusta. Puun ligniini säilyy vuosikymmeniä ja on pysyvää hiili- ja humusvarastoa. Tämä prosessi hoitaa hyvin isännän kukkaroa, turvaa peltojen kasvua vuosikymmeniksi ja samalla maatalous osallistuu ilmastonlämpenemiskehityksen oikealla tavalla.

Voisimme tehdä selvät pelisäännöt siitä, kuinka energiapeltoja voidaan perustaa, kuinka niitä lannoitetaan ja miten sato käytetään. Koska nyt tällaisia sääntöjä ei ole, tulkintojen sekavuus vaikeuttaa uuden innovaation etenemistä. Humuspehtoori Oy on valmis laajaankin yhteistyöhön asian hoitamiseksi.

Pajusta ja muusta pienpuusta saadaan hyvin hiiltä, kaasua, lämpöä ja ratkaistaan monta isoa ongelmaa. Kääritäänkö hihat ja ratkaistaan lieteongelma?

Antakaa asiaan liittyvää palautetta.

Reino Mantsinen