Märkien massojen polttaminen aiheuttaa päästöjä ilmastoon

Pariisissa sovittiin jo vuonna 2015 ilmastoa lämmittävien hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Useimmiten päädytään suosittamaan bioenergian käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Bioenergia tarkoittaa biopolttoaineista saatavaa energiaa. Biopolttoaineita valmistetaan Suomessa metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden orgaanisista jätteistä.

Kuitenkin poltettaessa märkiä orgaanisia aineita, kuten metsähaketta, lietteitä, turvetta yms., ei synny juurikaan nettoenergiaa. Polttoaineen sisältämä energia kuluu pääasiassa veden haihduttamiseen aineesta. Koko polttoainemäärästä syntyy hiilidioksidipäästö, ja polttoaineesta riippuen myös muita päästöjä.

Hiilidioksidipäästöjä syntyy esim. hevosenlannan polttamisessa siten, että 10 000 tonnista lantaa syntyy noin 7 000 tonnia hiilidioksidia. Jos typpeä on 6 kg/ tuoretonni, menetetään ilmakehään kasveille käyttökelpoista typpeä 42 tonnia. Tällaisen määrän typpilannoitteen valmistuksen päästöt vähenisivät 78 ekvivalenttia (CO₂-ekv.) verran, jos tuo typpimäärä voitaisiin hyödyntää kasvien kasvatuksessa.

On selvää, että kosteaa polttoainetta tarvitaan paljon enemmän kuin kuivaa. Mitä kuivempaa massaa poltetaan, sitä vähemmän syntyy päästöjä ja sitä enemmän saadaan energiaa. Mikäli massoja ei saada kuivatettua ennen polttoa, voi olla järkevämpää kompostoida ne, ja käyttää maanparannusaineina ja lannoitteina pelloille ja viherrakentamisen tarpeisiin.

Reino Mantsinen
Humuspehtoori Oy