Hevosenlanta on hyvä maanparannusaine

Hevosharrastuksen kasvaminen on lisännyt paljon hevosten määrää. Kun on hevosia, tulee myös hevosenlantaa. Monilla talleilla onkin tullut ongelmaksi se, mihin lanta laitetaan. Kaikkein parasta olisi, että lannan voisi levittää peltoon, jossa sen ravinteet tulisi hyödynnettyä. Jos itsellä ei ole tarvittavaa peltoalaa, voi kysyä naapureilta tai vaikkapa Humuspehtoorilta. Me otamme hevosenlantaa kentällemme vastaan.

Hevosenlanta pitää kompostoida hyvin, jolloin se toimii erittäin hyvänä maanparannusaineena. Hevosenlannasta saadaan peltoon lisää humusta, jolloin pellon multavuus paranee. Tällaistä peltoa on hyvä viljellä, kun maan rakenne on hyvä, Ilmastokin hyötyy, kun lannan orgaaninen aines jää peltoon, eikä sen sisältämä hiilidioksidi siirry ilmakehään lämmittämään.

Kompostoitu hevosenlanta sisältää runsaasti kalia ja on hyvin tarpeellinen ravinne monelle hyvää makua ja säilyvyyttä tarvitsevalle kasvikselle, mm. perunalle. On tiedetty jo kauan, että hevonlanta kasvattaa hyvin perunaa, koska siinä ei ole liikaa typpeä, mutta siinä on hyvin muita ravinteita.

Hevosenlannan kompostointi on helppoa. Se palaa hyvin ja on vain työn suorittajasta kiinni saadaanko lannan sisältämät rikkaruohon siemenet hävitettyä vai ei. Työn huolellisuus ratkaisee.

Kompostoitu hevosenlantatuote sisältää 3,5g typpeä, 0,6 kg fosforia, 14 kg kalsiumia per tonni ja hyvin hivenaineita. Sitä tulee käyttää nitraattiasetuksen ravinnerajojen mukaan, mutta tämän uuden nitraattiasetuksen typpirajoitteen mukaan sitä voidaan käyttää jopa lähes 50 tonnia hehtaarille, ellei fosforimäärä tule esteeksi. 50 tonnia on jo niin suuri määrä, että pellon kasvukyky todella paranee. Maan elinvoimaisuus palaa ja pieneliöstön avulla muutkin pellon kasvukuntoon vaikuttavat tekijät paranevat.

Lannan polttamisesta puhutaan paljon, mutta siinä vapautuu lannan typpi ja hiilidioksidi ilmakehään. Molempien päästöjä pyritään rajoittamaan lainsäädännöllä. Typpipäästöillekin on tulossa jopa lisää rajoitteita. Lannanpolton salliminen on melkoisessa ristiriidassa siihen, että samaan aikaan toisaalla pyritään asettaman rajoitteita ja vähentämään ilmakehään joutuvia päästöjä

Polttamisessa aiheutamme vain päästöjä. Lannanpoltolla ei saada aikaan suuria määriä nettoenergiaa. Suurin osa energiasta hukkuu lannan sisältämän veden haihduttamiseen. On nurinkurista, että suuret hienot tavoitteet pyrkivät vähentämään hiilidioksidi- ja typpipäästöä ja toisaalta kannustetaan polttamaan. Suomen pellot köyhtyvät eli pellot tarvitsevat lantaa, ei ilmakehä.